Skip to content

Ristikko SM 2015

Antti Skyttä

Valtaosa ristikonratkonnan SM-kisoihin osallistuvista näkee tuon tapahtuman Ilta-Sanomien sivuilta ja kokee ratkontahetket kotonaan Iltiksessä julkaistavien alkuerien parissa. Koko osallistumäärästä hyvin pieni osa tulee paikalle välierä- ja loppukilpailutapahtumaan.

Kisan kokonaisuus on paljon muuta kuin yllä mainitut. Tässä jutussa rapostoin Ristikko SM 2015:n alusta loppuun asti sellaisena, kun sen näen omien okulaarieni läpi. Minä todellakin olen mukana alusta loppuun, ensimmäisestä starttipalaverista tarkastajakahveihin asti.

Ennen kisoja

Kisojen valmistelu alkaa aina edellisen vuoden puolella. Vuoden 2015 kisojen toimenpiteet käynnistyivät 12.11.2014, kun tuomaristo kokoontui Sanomatalossa.

Iloksemme saimme kuulla, että Hese Hyvärinen, joka Ilta-Sanomista eläkkeelle jäätyään oli edellisellä kerralla osallistunut kilpailijana, halusi nyt palata tekijätiimiin ja kirjoittamaan kisajuttuja Iltikseen. Hese totesi asin jotenkin näin:
“Olihan se kivaa olla osallistujanakin, mutta ei niin kivaa kuin tämän tekijätiimin jäsenenä.”

Olimme järjestämässä kisoja 12:ta kertaa. Jälleen totesimme aluksi, että kisojen juoksutus ei tarvinnut mitään muutoksia, entisellä rungolla jatketaan. Kaksi aloituspalaverin tärkeintä päätöstä ovat päivämäärien sopiminen ja suojelijan valinta.

Päivämäärien sopiminen sujuu nykyään myös rutinoidusti. Nyt jouduimme jonkin verran miettimään niitä huhtikuun alkuun sijoittuneen pääsiäisen takia. Enne ehkä riittävästi noteeranneet eduskuntavaalipävää, joka sijoittui nyt loppukilpailupäivän jälkeiseksi päiväksi ja siirsi loppukilpailusta raportointia Iltiksessä yhdellä päivällä, maanantaista tiistaiksi.

Suojelijaa mietitään joka kerta perin pohjin. Jokainen starttipalaverissa läsnä olija tekee omia ehdotuksiaan ja niitä punnitaan yhdessä. Kuinka hyvin suojelija tuo kisallemme ja ristikoille positiivista näkyvyyttä. Keskustelujen jälkeen päädyimme yksimielisesti valitsemaan Baba Lybeckin.

Kisojen suojelija Baba Lybeck käynnistää ajanottokellon

Ylituomarina on minun vastuullani selvittää suojelijaehdokkaan halukkuus tehtävään. Baba on yksi niitä henkilöitä, joiden numeroita ei mielellään anneta suoraan kysyjille. Jättämällä soittopyynnön yhteys lopulta saatiin. Baban reaktio oli aivan sama, jollaisen olen saanut useimmilta suojelijaehdokkailta, joille olen tuon kysymyksen 22 vuoden aikana esittänyt:
“Tämä on kunniatehtävä, lähden mielläni suojelemaan kisojanne.”

Team Katalin alkoi suunnitella kisan ristikoita. Minä ja Vuokilan Erkki otimme yhteyttä tarkastajiin – joista jotkut olivat tosin jo ehtineet kysyä etukäteen, milloin aloitetaan – joista kaikki kuusi entistä sanoivat kukin innokkaasti kyllä. Erkki varasi jälleen kerran Malmin postista oman postilokeron alkuerävastauksia varten (näin ne eivät sotkeudu Iltikselle tuleviin muihin kilpailuvastauksiin).

Yleinen spekulointi käynnistyi myös ratkojien keskuudessa. Erityistä keskustelua ja psyykkaamista käytiin sanaristikot.net-keskustelusivustolla. Se tuntui pitävän sisällään oman kilpailuhengen kohottamista ja pienoista uhoamista muille.

Alkuerät Iltiksessä

Tosikoitokset alkoivat maanantaina 9.2, jolloin Iltiksessä julkaistiin ensimmäinen alkueräristikko. Samassa lehdessä haastateltiin tämänkertaista suojelijaa. Kisojen moka meidän puoleltamme osui tähän samaan lehteen. Kilpailutehtävän yhteydessä ilmoitettiin, että ristikon viimeinen postituspäivä on 9.2. (siis sama päivä,jolloin tehtävä julkaistiin). Tämä teksti lähetettiin tuomariston tarkistettavaksi ja se meni kaikilta läpi sellaisenaan ilman korjauksia. Liian ilmeisiltä tuntuvia asioitakaan ei saisi jättää tarkastamatta millimetrintarkasti!

Mokamme saattoi jonkun verran vähentää osallistujien kokonaismäärää. Nyt ei ensimmäisessä alkuerässä päästy yli 2000 osallistujan, vaan kokonaismääräksi jäi 1772. Näistä toiseen alkuerään pääsi jatkamaan 1582 kilpailijaa.

Toiseen alkueräristikkoon saimme 1074 vastausta eli noin 2/3 kaikista mahdollisista lähti edelleen yrittämään. Näistä tehtävän oli ratkonut oikein 870 kilpailijaa, jotka saivat osallistua kolmanteen alkuerään.

Kolmas alkueräristikko on koko kisan vaikein. Loppukilpailutapahtumaan kutsutaan 100 nopeimmin oikein ratkonutta eli se määrä on Team Katalinilla tavoitteenaan kolmosen kanssa. Kilpailijoilta kysytään halukkuutta osallistua välieriin. Tämän ristikon oikein ratkoneita ja jatkoon haluavia kertyi yhteensä 104! Voi sanoa, että tässä kohtaa meni täysin nappiin. Välieräkutsun saivat nuo kaikki 104 + edellisen kisojen mestari.

Kolmosen ratkoi kutsuttujen lisäksi oikein 152 kilpailijaa, jotka ilmoittivat etteivät tule paikan päälle välieriin. Tulemattomuuden syitä oli useita. Joillekin riittää nähdä oma nimensä painettuna oikein ratkoneiden listalla. Joillekin matka Helsinkiin on liian pitkä. Jotkut eivät usko kuitenkaan pärjäävänsä. Me järjestäjät toivomme, että mahdollisimman moni välieriin oikeutettu tulisi kokemaan välierätapahtuman ainutlaatuisen tunnelman.

Kaikkiaan kolmessa alkuerässä tarkastettiin 3195 ristikkoa. Jokaisesta ristikosta tarkastettiin jokainen sana ja ruutu ja kaikki virheet noteerattiin. Tarkastajina oli kuusi innokasta seuramme jäsentä, sama kuusikko on tarkastanut jo useamman peräkkäisen kisan ristikot. Minä ja Erkki tapaamme Malmin postin lokerolla, jaamme kirjeet tarkastajakohtaisiksi nipuiksi ja toimitamme tehtävät eteenpäin. Tarkastuksen jälkeen noudamme ristikot tarkastajilta ja viemme ne tuomaripalaveriin Sanomataloon.

Kunkin alkuerän jälkeen joudumme tuomaroimaan joitakin tapauksia, joissa on epäselviä merkintöjä ja ottamaan kantaa muutamiin ehdotuksiin, joissa ratkaisut eivät ole laatijoiden tarkoittamia, mutta joita ratkojat pitävät oikeina.

Välierä- ja loppukilpailutapahtuma, suuri urheilujuhla

Välierät pidettiin lauantaina 18.4. Paikkana oli jälleen Ravintola Pääposti Helsingin Mannerheiminaukiolla. Me järjestäjät saavuimme paikalle aamulla ennen kahdeksaa, jolloin välierien starttihetkeen oli kaksi tuntia aikaa. Noina alkutunteina varmistetaan, että koko systeemi on kunnossa ja tulee toimimaan moitteettomasti.

Puoli kymmenen jälkeen menin ulko-ovelle vastaanottamaan suojelija Baba Lybeckiä. Hänen kanssaan olin ollut jatkuvasti sähköpostiyhteydessä kunkin alkuerän jälkeen, joten hän oli hyvin perillä tilanteesta.

Vähitellen kisapaikka oli täyttynyt ihmisistä. On aikamoinen joukko ihmisiä, jotka näkevät toisensa kahden vuoden välein tässä tapahtumassa. Jälleennäkemiset ovat iloisia, ja ilmassa on sitä legendaarista suuren urheilujuhlan tuntua.

Minä vastaan tapahtuman kokonaisuuden sujumisesta ja toimin päivän juontajana. Tasan kello kymmeneltä hiljensin salin. Paikalle oli tullu 87 kilpailijaa, kun kutsuttujen kokonaismäärä oli 105. Lisäksi paikalla oli jonkun verran kannustajia ja muuta yleisöä, joten tupa oli täynnä.

Suojelija Baba suoritti kisan virallisen avauksen, tyylikkäästi niin kuin koko hänen esiintymisensä oli koko päivän ajan. Sen jälkeen järjestävät seurat Ilta-Sanomat ja Sanaristikkoseura Sanasepot pitivät kumpikin lyhyen puheenvuoron. Kunnioitimme raikuvilla aplodeilla Iisakin Ristikoiden perustajaa Paavo Lukkaroista, joka itse ei valitettavasti päässyt paikalle. Minä esittelin kaikki päivän kulkuun vaikuttaneet henkilöt: laatijat, toimitsijat, juttujen tekijät. Kisan säännöt käytiin lyhyesti läpi.

Lopulta oli ensimmäisen välieräristikon aika. Tehtävä jaettiin kilpailijoiden pöytiin selkäpuoli ylöspäin. Osallistujat kirjoittivat kilpailunumeronsa ja nimensä siihen. Baba oli valmiina käynnistämään suuren, kilpailijoille aikaa näyttävän ja mittaavan kellon. Se tapahtui laskustani: kolme, kaksi, yksi, nyt! Läpi salin kuului yhtäaikainen kahahdus, kun kaikki käänsivät tehtävän näkyviin. Kisa oli liikkeellä.

Ensimmäiseen välierään on käytettävissä 15 minuuttia, toiseen 30 ja kolmanteen 45. Pisteistä tulee kolmea kautta: oikeista sanoista, bonus kokonaan oikein ratkotusta ristikosta ja aikahyvistystä ristikon ohjeajan alittamisesta. Ensimmäisessä alkuerässä jokaisesta oikein ratkotusta sanasta tulee 1 piste, toisessa 2 pistettä ja kolmannessa 3 pistettä. Kokonaan oikein ratkotun ristikon bonushyvitys on 30 pistettä. Jokaisesta täydestä minuutista, jolla ohjeaika alitetaan, tulee 5 pistettä. Kaikkien välierien pisteet lasketaan yhteen ja kuusi eniten pisteitä saanutta menee finaaliin.

Välierän ajan tultua täyteen toimitsijat keräävät kaikki ristikot ja siirtyvät yläkerran hermokeskukseen suorittamaan tarkastusta ja pistelaskua (alakerrasta, jossa kilpaillaan, käytetään vastaavasti nimeä hermoilukeskus).

Ennen lousata ehditään ratkoa kaksi ensimmäistä välierää. Iltapäivän alussa, kun aletaan valmistautua kolmanteen välierään, ovat kahden välierän jälkeiset tulokset nähtävillä.

Enenn kuin käynnistin kolmannen välierän kerroin, että meillä järjestäjilläkin on joka kerta omat veikkauksemme mitalisteista. Sanoin tuolloin omana veikkauksenani, että mitaleille pääsyä edistää jos etunimi sattuu olemaan Juha tai Riitta.

Kilpailu kärjessä on äärimmäisen tasaista. Välierien kaksi parasta keräsivät täsmälleen saman pistemäärän, kolmas oli heistä viiden pisteen päässä.

Loppukilpailun kuusi osanottajaa ratkovat fläppitaulun kokoisen finaaliristikon seisten, yleisönään päivän muut osallistujat. Tämä ristikko ei yleensä ole kovin visainen, hermopainetekijä sen sijaa tekee siitä osallistujille erittäin koettelevan. Valitsin jokaiselle kilpailijalle oman ajanottajan mainiten syyksi sen, että mestaruuden ratkeaminen saattaa joskus olla sekuntipeliä ja siksi on tärkeää saada jokaiselle täsmälleen tarkka aika.

Finaali käynnissä

Finaalin käynnistyttyä salissa vallitsee lähes hiirenhiljaisuus. Katselijoiden on helppo seurata, miten kukin kilpailija etenee ja missä järjestyksessä he haastettaan selättävät. Lisähaastetta tuo se, että ristikko ratkotaan tussilla, mahdolliset virheet korjataan kostealla kangasliinalla.

Kun kilpailija katsoo olevasta maalissa, hän kääntyy yleisöä kohti ja sanoo valmis. Tähän kohtaan ajanottaja merkitsee kellosta näkyvän lukeman. Tällä kertaa tapahtui niin, että kulta- ja hopeamitalistit kääntyivät lähes yhtä aikaa siten, että salissa kuuluivat sanat val-val mis-mis. Ajanottajien lukemissa oli yhden sekunnin ero voittajan hyväksi. Näin tiukalle ei mestaruus Ristikko SM:ssä ole vielä kertaakaan ennen mennyt.

Loppukilpailutulokset muodostuivat seuraaviksi (kaikki ratkoivat ristikkonsa täysin oikein):

  1. Juha Neitola 8.14
  2. Juha Leinonen 8.15
  3. Riitta Rustari 9.59
  4. Lea Mäkinen 10.30
  5. Ossi Hintikka 13.38
  6. Veikko Sonninen 16.42

Mitalistiksi pääsemiselle oli todella eduksi, jos etunimi sattui olemaan Juha tai Riitta!

Voittajakolmikon on helppo hymyillä. Vas. Juha Leinonen, Juha Neitola ja Riitta Rustari

Tapahtuman lopuksi jaettiin SM-mitalit ja muut palkinnot. Aivan viimeisenä toimenpiteenä Ilta-Sanomien Juhani Tolvanen jakoi kaikille osallistujille Ristikko SM 2015 -kunniakirjan.

Meidän kisoillamme oli taas loistava suojelija. Baba Lybeck hoiti oman osuutensa ihastuttavasti. Hän kannusti kaikkia, jaksoi tauoilla jutella osallistujien kanssa ja oli mukana alusta loppuun asti koko päivän.

Entisistä suojelijoista Aira Samulin pistäytyi iltapäivällä. Käväisin hetken aikaa vaihtamassa hänen kanssaan kuulumisia.

Kisojen jälkeen

Lupasimme nytkin lähettää jälkikäteen postitse kaikille osallistujille omat kilpailusuoritusristikkonsa. Minä suoritin tuon urakan noin puolitoista viikkoa kisojen jälkeen. Kirjeessä oli ristikkojen lisäksi lopullinen tulosluettelo ja niille kunniakirja, jotka eivät kisapäivänä enää olleet paikalla, kun niitä jaettiin.

Vihoviimeinen tilaisuus SM-kisojen tiimoilta on perinteiset tarkastajakahvit, jotka tarjotaan Sanomatalossa. Ne pidettiin 12.5. Siinä vietetään tarkastajien kanssa leppoisa yhdessäolon hetki ja muistellaan tämänkertiasta rupeamaa.

Ei ole mitenkään kovin yllättävää, että tässä tilaisuudessa tarkastajat aina muistuttavat, että emmekö me jotenkin voisi saattaa osallistujien tietoon, että ratkomisen voisi suorittaa riittävän siistillä käsialalla ja että kilpailutehtävää ei tarvitse taittaa kirjekuoreen 16:lla taitoksella ja että kirjekuorta ei tarvitse teipata umpeen joka kulmasta ja liepeestä niin ettei sitä meinaa saada saksillakaan auki.

Tarkastajakahvien jälkeen kisoille on saatu meidänkin näkökulmastamme piste. Ensimmäisestä kokoontumispalaverista tähän päivään on kulunut täsmälleen puoli vuotta.